Toimimme 1.3.2017 alkaen osoitteessa Alasintie 2, Joensuu

admin
November 28, 2017

Muutoksia kausiveroilmoittamiseen. Kausiveroilmoitus jää pois ja jatkossa ilmoitetaan esimerkiksi veroilmoitus arvonlisäverosta. Periaatteessa samat tiedot siis ilmoitetaan eri nimisellä lomakkeella. Pieniä korjauksia voi tehdä uusimmalle kuukaudelle, eli tässä verottaja on yksinkertaistanut toimintaa. Mikäli käytössä ei ole Katso-tunnisteita voi paperisen ilmoituksen tehdä 1.1.2017 alkaen vasta 12. päivä. Katso-tunnisteiden hankkimista ja tilitoimiston valtuuttamista suosittelen kaikille.

Verokorttien suorasiirtopyynnöt on tehtävä 31.1.2017 mennessä. Ja palkansaajan vaatimuksesta käytetään B-vaihtoehtoa. Tästä on tehtävä työnantajalle ilmoitus, mutta verokorttia ei ole pakko toimittaa.

Henkilöyhtiöt

Vuoden 2017 budjettiesityksen merkittävimmät veromuutokset ovat yrittäjävähennyksen tuleminen toiminimi ja henkilöyhtiöyrittäjille. Vähennyksen määrä on 5 % elinkeinotoiminnan tuloksesta. Osakeyhtiöitä tämä ei koske. Maksuperusteinen arvonlisäverotus tulee pienyrityksille, myös arvonlisäveron harvennettuihin tilitysjaksoihin kuuluvia liikevaihtorajoja kasvatetaan.

Osakeyhtiöt

Tulolähdejakoa osakeyhtiöillä ollaan poistamassa vuonna 2018, tätä varten on tehty lainvalmisteluhanke. Tämä koskee esimerkiksi sellaisia osakeyhtiöitä, jotka harjoittavat elinkeinotoiminnan lisäksi huoneistojen vuokraustoimintaa, joka verotetaan tuloverolain mukaan. Asialla voi olla lopullisia verovaikutuksia, jos osakeyhtiön toinen tulolähde tuottaa tappiota ja toinen voittoa ja vanhoja käyttämättömiä tappioita on päässyt muodostumaan.

Turun hallinto-oikeus on ratkaisussaan 31.8.2016 ottanut kantaa yhtiön omistaman veneen edustusmenoihin sekä yksityiskäyttöön. Ratkaisu oli yksityiskäytön osalta lievempi kuin aiempi korkeimman hallinto-oikeuden tapaus kesämökkiin liittyen, missä mökin tyhjillään olo katsottiin osakkaan luontoiseduksi. Vene ei siis laiturissa ollessaan muodostanut osakkaalle verotettavaa luontoisetua.

Osakeyhtiön osakkaan verosuunnittelussa kannattaa ottaa seuraavia seikkoja huomioon:

  • Kun huomioidaan sekä yhtiön että osakkaan verotus, kannattaa osakkaan nostaa yhtiöstä joka vuosi noin 25 000 – 30 000 euroa palkkaa. Määrään vaikuttaa osakkaan ansiotulosta tehtävät vähennykset.
  • Joka vuosi kannattaa nostaa 8 % yhtiön nettovarallisuudesta, useimmiten oman pääoman määrästä, osinkona. Kyseisen rahan voi sijoittaa takaisin yhtiöön, mikäli yhtiön kassatilanne sitä vaatii ja nostaa se myöhemmin pois.
  • Osakkaan kannattaa aina muistaa nostaa myös päivärahat sekä kilometrikorvaukset matkalaskua vastaan. Kun käytössä on ajopäiväkirja niin riittää, että tekee yhden matkalaskun vuodessa yhtiölle.

Osingonjakovelka vanhenee kolmessa vuodessa, mikäli vanhenemista ei ole katkaistu. Esimerkiksi 1.1.2016 nostettavissa ollut osinko vanhenee 1.1.2019. Verottaja on tulkinnut nämä vanhentuneet osingot yrityksen tuloksi. Muutkin yhtiön velat osakkaalle vanhenevat, joten näitä on syytä tarkkailla ja maksaa vanhimmasta päästä alkaen takaisin osakkaalle.

SVOP-rahastojen yli 10 vuotta sitten tehdyt sijoitukset menevät automaattisesti osinkoverolle, kun 10 vuotta sijoituksesta on kulunut, mikäli varoja tämän jälkeen palautetaan. Kannattaa vakavasti harkita  varojen palauttamista, mikäli 10 vuoden määräaika on kulumassa umpeen. Verottajan tulkinta palautuksiin on tällä hetkellä se, että muun selvityksen puuttuessa SVOP-palautus tulee osakeyhtiön osakkaille heidän omistamiensa osakkeiden suhteessa, vaikka vain yksi osakas olisi tehnyt alkuperäisen sijoituksen. Eli vuoden 2017 vaihteessa ei ole tulossa muutoksia SVOP-rahaston verokohteluun.

Avainhenkilöstön sitouttamisen verotus, palkan päälle tulevat edut

Henkilöstöä voidaan sitouttaa osakeannilla. Jos osakkeet saadaan maksutta, niitä verotetaan joko palkkana tai lahjana. Tähän vaikuttaa saadun osakeomistuksen suuruus sekä millainen omistuspohja yhtiöön jää. Myös aiemmalla osakeomistuksella voi olla vaikutusta tulkintaan. Jos aiempaa osakeomistusta ei ole, voidaan suunnatussa annissa antaa työntekijälle laina osakkeiden hankintaa varten ja tätä lainaa hän voi lyhentää osingoilla tulevaisuudessa. Viitekoron suuruinen korko on perittävä yhtiölle.

Osakkeet voivat myös olla ns. ”kannustinosakkeita”, joilla ei ole äänivaltaa mutta oikeus osinkoon tiettyjen ehtojen täyttyessä. Näitä osakkeita varten täytyy tehdä eri osakelajit yhtiöjärjestykseen.

Miksi henkilöstölle annettaisiin osakepohjainen kannustin bonuspalkan sijaan? Koska se on sivukulujen ja verotuksen näkökulmasta edullisempaa. Esimerkisi yllä mainitussa kannustinosaketapauksessa vertailulaskelma osoittaa selvästi, että kannustinosakkeet ovat edullisempia. Kokonaisverorasitus työntekijä + yhtiön verot ja sivukulut ovat bonuspalkassa 52 % ja bonusosingossa vain 36 %. Syntyy win–win tilanne, jossa työnantaja säästää ja työntekijälle jää enemmän käteen.

Avainhenkilöstön sitouttaminen osakepohjaisella kannustimella on hallinnollisesti työläämpää kuin palkkana, mutta kun varaa pohjatöihin aikaa, niin pitkällä aikavälillä tällaisesta sitouttamisesta saatava hyöty on olennainen. Koska osinko ei kerrytä eläkettä, ei järjestely ole työntekijälle edullinen normaalin palkan korvikkeena.

Kirjanpitoon tulevia muutoksia kirjanpitolain uudistuksen myötä

Yritysten kirjanpitolain kokorajoja on muutettu ja helpotuksia liitetietojen, toimintakertomuksen ja rahoituslaskelman laadintaan on tehty. Nämä käydään tapauskohtaisesti kunkin asiakkaan kohdalta läpi ja vuoden 2016 tilinpäätös laaditaan uudistuneiden periaatteiden mukaisesti. Tasekirjaa ei enää käsitteenä ole, se on nykyisin tilinpäätös.

Tuloslaskelmakaavasta häviää erä satunnaiset tuotot ja kulut. Nämä esitetään jatkossa joko muissa tuotoissa tai muissa kuluissa.

 

 

 

 

 

Katso kaikki